Viime postauksen innoittamana päätin kaivaa matkamuistolippaastani esille postikortit, joita olen reissuilta ostanut. ​

En tosiaan aina matkoilta postikortteja osta saati mitenkään kerää, mutta koska valokuvat kiinnostavat muutenkin, olen usein ostanut kortin pari reissuilta mukaan ja myös lähettänyt niitä silloin tällöin matkoilta ystäville. Olen kerännyt muitakin lippuja ja lappuja ystävältäni saamaani somaan matkamuistolippaaseen ja myös Nizzasta ostetuihin keksirasioihin.

Postikortissa kiehtoo se, että se on pieni ja edullinen konkreettinen muisto matkoista. Usein valitsen mieluiten historiallisia tai muuten paikan kulttuuria ilmentäviä kortteja, jotka eivät kilpaile omien matkakuvien kanssa. Esimerkiksi Islannista ja Ranskan Provencesta olen kyllä ostanut myös maisemakortteja sellaisista maisemista, joita en juuri omalla reissulla ole nähnyt, mutta jotka paikkaa ilmentävät. Museokaupoista löytyy historiallisia hienoja kortteja, kuten viime kesänä Werlasta lapsille ostetut kala -aiheisesta koulutaulusta tehdyt postikortit ja kuva Werlan tehdasrakennuksesta painettuna hienolle rustiikkiselle kartongille.

Budapestista hankin tähän liittyen myös nämä kauniit muistikirjat, joissa on historiallisia kuva-aiheita. Imatran Valtionhotellista ostettujen historiallisten korttien kuva-aiheet ovat ajalta, jolloin koski oli vielä vapaana. Kortit, joissa näkyy ajan kuva, tarjoavatkin nyt ja myöhemmin mielenkiintoista tietoa juuri kyseisen kohteen historiasta. Prahassa taas kävimme observatoriossa, josta ostin avaruuskortteja ja vaikka katsoimmekin kaukoputkella, ei tällaisia näkymiä sentään saatu näköpiiriin, mitä korteissa on kuvattuna.

Olen suunnitellut jo todella pitkään tekeväni pienen valikoiman postikortteja valokuvistani. Kuviani on vuosien mittaan päätynyt lehtiartikkeleiden lisäksi oppikirjojen kuvituksiksi, yritysten markkinointimateriaaleihin ja kirjankin kansikuvaksi, mutta en itse ole näistä vielä konkreettisia tuotteita tehnyt.

Mikä olisikaan mukavampaa kuin laittaa postikortilla tervehdys ystävälle ja läheiselle nyt kun tämä hämmentävä korona-aika on kutistanut tapaamiset ja piirin muutenkin pienenpieneksi. Postikortit toki voivat jäädä helposti vuosien virrassa piironginlaatikkoon, mutta tulevat sieltä silloin tällöin vastaan. Toisin kuin sähköiset tervehdykset, jotka useimmiten vain häviävät päivitysten virtaan ja viimeistään siinä vaiheessa, jos joutuu vaihtamaan puhelinta. Sitä paitsi sanat ja kuvat eivät varmaan yhdisty missään muussa niin hyvin kuin postikortissa! Tänä talvena minulla onkin ollut ensimmäisen kerran pitkästä aikaa aikaa puuhastella korttiprojektin parissa. Nyt valmistui ja tuli painosta ensimmäinen satsi näiden Mäntyharjun laakeiden järvimaisemien koristamia kortteja! Kortit löytyvät nyt myynnissä myös Verkkopuodistani.

Seuraavaksi minulla on suunnitteilla kevään juhlia silmälläpitäen Toivotuksia -korttikokoelma, jossa on ainakin ylioppilaalle, hääparille ja vauvaperheelle sopivat onnittelukortit.