MATKAVALOKUVAUKSESTA

Tarinoita on kai siksi, jotta hetken voisi kulkea jonkun toisen askelissa. Oppia jotakin elämästä, oppia itsestään.

​Ajattelin kirjoittaa mitä kameralaukussani on mukana reissun päällä ja kerron muutamasta käännekohdasta valokuvaamiseni osalta. Vuonna 2005 hankin ensimmäisen digikamerani, Canon PowerShot S2 IS:n. Siinä oli hyvä zoomi ja kuvanvakain ja se tuntui palvelevan kelpo lailla lehtikuvituksissa. 2008 tein ensimmäiset matkakertomukseni pariin lehteen, kuten Pohjois-Italian jutun. Kun sain taiton näytille kysyin untuvikkona oliko sivun valkoisille reunuksille jokin syy, vaikka kuva Malcesinesta oli muuten taitettu koko sivun kokoiseksi. Vastaus oli, ettei resoluutio riittänyt koko sivun kuvaan. Tuolloin päätin ostaa ihkaensimmäisen järjestelmäkameran! Arvaatkos minkä kameran ostin? 

Tuo runko oli Canon EOS 450D seuranaan Sigman 18-200mm f/3.5 objektiivi. Olin pitkään tähän yhdistelmään tyytyväinen, vaan kun aloin laittaa joku vuosi sitten kuvia kuvapankkimyyntiin tuli chromatic aberration harmillisen tutuksi tämän Sigman objektiivin kanssa. Kroman kanssa oli askartelemista, jotta sai kuvien teknisen laadun riittämään myyntikuviksi asti. 

Nyt muutaman vuoden ajan kamerarunkonani on ollut Canon EOS 6D. Tämä oli ensimmäisiä malleja, joissa on sisäänintegroitu GPS ja matkavalokuvaajana se olikin yksi tärkeä syy päätyä juuri tähän malliin. Pääsinkin heti rungon ostettuani testaamaan GPS:n toimivuutta Lofooteilla ja hyvinhän se toimii! Ominaisuuden saa myös pois päältä silloin kun se ei ole tarpeen, koska se kuitenkin kuluttaa akkua. Etenkin roadtripeillä GPS on todella kätevä, kun paikannustiedot tallentuvat kuviin. Jälkeenpäin kun ei välttämättä muista missä kaikkialla on pysähdellyt. Rungon kaverina on kaksi objektiivia, joista 24-70 millisessä on lisäksi makro ja toinen on 70-200mm teleobjektiivi. 6D on myös kevyimpiä täyden kennon runkoja.

IPhone 6 on myös matkaseuralaiseni. Korjaamalla tynnyrivääristymät ja poistamalla kohinaa saa sillä vähän hämärässäkin otettua yllättävän hyvälaatuisia kuvia.  iPhonen kamera onkin paljon paljon parempi kuin entisten pokkareideni kuvanlaatu, joita minulla oli matkoilla joskus mukana laajakulmana ja zoomilla varustettuna versiona.

Vuonna 2013 kiinnostuin muotokuvauksesta. Sittemmin kävin opiskelemassa aihetta muotokuvaus- ja valonmuokkauskursseilla ja olenkin muutaman vuoden ajan tehnyt erityisesti hääkuvauksia. Hankintalistalla lähivuosina on uusi runko, jolloin 6D jää vararungoksi. Suurin puute 6D:ssä henkilökuvausten osalta on tarkennuspisteiden vähyys, joita esimerkiksi Nikonin saman hintaluokan kamerassa on paljon enemmän.