Pidän hurjasti linnoista, olen käynyt monissa linnoissa niin Saksassa, Italiassa kuin Tsekeissäkin. Muutamana vuonna reissuni itseasiassa suuntautuivat ja valikoituivat vallankin alueille, joissa pääsi varmasti sisällyttämään visiitin johonkin upeaan keskiaikaiseen linnaan. Kai tämä kiinnostus linnoihin liittyy romantikon luonteeseen. :) Vaan onpa meillä kotimaassakin näitä uljaita kivirakennuksia, joihin liittyy kaikenlaisia tarinoita linnan asukkaista ja vaiheista. 1400-luvulla rakennetussa Olavinlinnassa olen muutaman kerran käynyt oppaiden tarinoita kuuntelemassa. Ajatella, miten paljon historiaa mahtuu näiden muurien sisälle.

Astun laiturilta laiturilla odottavaan laivaan. Kurkistan pikkuruiseen keittiöön, katson kajuuttaan. Alus keinuu laineilla, kauempana laivan kannelta näen sateenkaaren. Kohta sataa uudestaan, pilvet ovat vedellä täytettyjä. Savonlinna on muutenkin ihastuttava kaupunki veden äärellä. Erityisesti nämä sen satamassa lepäävät höyrylaivat ovat hurmaavia. Nyt kävin laivoissa muuten vain, mutta ilmeisesti sisävesiristeilyille pääsee Saimaalle kesällä, myös höyrylaivoilla. Tuollainen höyrylaivaristeily olisi varmaan jännä ja kiva kokemus!

Kun ollaan järven rannalla, pitää tietenkin syödä tuoretta kalaa. Lohta bearnaisekastikkeella torin laidalla, veden äärellä. Tätä on kesäpäivä parhaimmillaan.

Oletko sinä käynyt Olavinlinnassa tai höyrylaivaristeilyllä? Pidätkö ylipäänsä linnojen tunnelmasta?

Niin kai vaan on, että on käytävä kauempana, jotta voisi nähdä lähelle. Olen kotoisin Etelä-Savosta, jonka kauneuteen havahduin uudestaan kunnolla ja toden teolla vasta nyt 14 muualla asutun ja matkustellun vuoden jälkeen. Esittelen pari lempipitsikartanomiljöötäni Mikkelistä, Kenkäveron ja Tertin kartanon. Näiden vaaleanpunaisten kartanoiden pihat ovat kuin luotuja huolettomaan samoilemiseen kesäpäivänä. Kuvat ovat parin kesän takaa, toivoisin pääseväni tänä kesänä uudestaan näihin upeisiin savolaisiin pihapiireihin!

Kenkävero on pappilamiljöö ja se toimi pappilana 1969 asti. Papit ovat asuneet paikalla peräti 1400-luvulta lähtien. Valkoisten pylväiden lomassa astellessa voi kuvitella elämää menneinä aikoina, kuinka kahvia on siemailtu posliinikupeista ja pohdittu niin taivaan kuin maankin asioita. Nytkin Kenkäverossa voi viettää kahvihetken tai nauttia lähiruokamenusta. En kyllä viimeksi käynyt syömässä tuolla, ensi kerralla sitten.

Tertin kartano on toinen lempipaikkani Mikkelissä. Kartanon pihapiirissä on niin monta ihanaa juttua, ettei tiedä mistä aloittaisi. Pihalle saavuttaessa vastassa on tunnelmallinen musiikki, joka kantautuu korviin kutsuen unohtamaan kiireen ja murheet muualle. Ottamaan rennommin, uneksimaan hetken aikaa. Ruoka Tertin Kartanossa on mahtavaa, otti sitten hiukopalakseen muikkuleivän tai marenkipiirakan, jotka kummatkin on koristeltu syötävin kukin ja villiyrtein. Puodissa on kivoja paikallisia tuotteita ja kauempana pihan reunalla on ainakin muutamana kesänä ollut hurmaava vintagepuoti, jonka ullakolla on myynnissä vintagevaatteita ja asusteita ja alakerrassa uusia vintagehenkisiä vaatteita ja tavaroita. 

Mitä jos tänä kesänä lähtisi tutkimaan kotimaata luonnonkauniisiin ja historiallisiin järvimaisemiin Etelä-Savoon?