Riva del Gardan kaupungissa Alpit on vahvasti läsnä. Ja onhan Gardajärvikin, satama ja sininen vesi. Tunnelma ei ole aivan niin italialainen kuin Malcesinessa, joka on kyllä lempparini Gardajärven kaupungeista ja kylistä. Rivassa ei ehkä välttämättä tunnu siltä kuin olisi Italiassa, tällaista voisi olla Saksankin puolella. Riva on Gardajärveä ympäröivistä kylistä pohjoisin paikka.

Rivassa pääsee tutustumaan vuoriin vähän eri tavalla kuin Malcesinessa, jossa suunta on patikoida tai mennä köysiradalla ylöspäin. Pikku kävelymatkan päässä kaupungista voi mennä käymään viileässä luolassa tunnelmoimassa ja kuuntelemaan vuoristopurojen solinaa. Suloinen joki virtaa vuorilta järveen. Vesi oli joessa tosi matalalla käyntimme aikana, niin puhdasta ja kirkastakin se oli. Että kalat näkyivät uiskentelemassa vedestä.

​Kukkaistutuksiin on tässä kaupungissa panostettu. On värikkäitä kukkaistutuksia vuorimaisemaa vasten ja kaktuksia ruukuissaan rantakaiteella. Mikäpä tässä ollessa, olla vaan ja katsella veneitä järvellä.

Yhdessä kuvassa vilahtaakin erään puodin hyllyltä puuesineet. Minusta Italiassa tehdään todella kaunista puukäsityötä. Olen tuonut Gardajärveltä mukanani pari kivaa puista juttua muistoksi, kerron niistä lisää seuraavaksi. <3

Limone sul Gardan pikkuruinen kylä on hurmaava. Ja hurjassa paikassa! Se on rakennettu jännästi Gardajärven ja vuoren väliin, liikoja tiloja ei ole. Mutta se riittää noin tuhannelle asukkaalle. Nimensä mukaan kylässä viljellään sitruunaa ja on siellä jotain muutakin erityistä. Poikkeuksellisen moni kyläläinen elää yli satavuotiaaksi. Vuonna 1979 kylän asukkaiden pitkäikäisyyden salaisuudeksi paljastui geenimuunnos, joka estää sydänsairauksia, tarkemmin valtimoiden kovettumisen. Muunnosta ei mistään muualta ole löytynyt.

Kylä on ollut pitkään varsin eristyksissä sijaintinsa vuoksi. Limoneen kulkee veneitä muualta päin Gardaa, ihanaa päästä viettämään päivä tässä viehättävässä paikassa. Ja syömään gelatoa. Sitä on sitruunan makuisenakin, tietenkin. Auringon suloisella lämmöllä kypsyttämiä sitruunoita voi syödä ihan eri tyylillä kuin kaupan kirpakoita vastaavia kotona. Gardajärvestä aamulla nostettua kalaa päällään tuoreita makeita sitruunaviipaleita - voiko parempaa lounasta olla? Aterian päätteeksi tarjoilija saattaa tuoda limoncelloa, sitruunalikööriä, joka tarjoillaan hyvin jäähdytettynä digestiiviksi.

Veneen lipuessa takaisin rantaan Malcesinessa Castello Scaligero ottaa meidät taas vastaan. Monte Baldo vuori ja köysirata taustanaan. Taas on uusi pala maailmaa ja Italiaa nähty.