LEMPIKIRJOJA MATKANÄLKÄÄN

Kirjojen maailmaan sukeltaminen on oma metodini päästä takaisin kartalle tällaisena aikana, kun rajat ja lentokentät ovat kiinni. Tässä omia lemppareitani matkanälkään tai muuten vain luettavaksi!

Jan Nerudan Prahalaistarinoita on kiva novellikokoelma, jota lukiessa ja välillä silmät sulkiessa voi kuvitella omat kengänkannat kopisemassa Prahan kaduilla. Yllättäen tämä kirja tuli vastaani Prahan matkani jälkeen ja pidän tästä kirjasta kovasti, aionkin lukea sen nyt uudestaan. En lue juurikaan novelleja, ellei oteta lukuun Tove Janssonin novellikokoelmia. Minusta novellit loppuvat aina kesken ja liian lyhyeen, pidän siitä että juonen kehittely ja miljöön maalaus mieleen kestävät pidempään, mutta olen toisaalta oppinut arvostamaan myös niitä oivalluksia, jotka kätkeytyvät novellien loppuratkaisuihin. Hyvän novellin lopussa on aina jotain purtavaa ja lukemisen lopuksi jää katselemaan ikkunasta ja miettimään tuota loppuratkaisua.

​Etsin kirppareilta ja kirjastojen poistomyynneistä usein vanhoja matkailuaiheisia kirjoja,  joista tässä pari. Näitä ei tietysti taida saada oikein enää mistään ostettua tai kirjastosta ei näitä löydä, kun sielläkin ovat päätyneet poistokirjamyynteihin. Näissä vanhoissa kirjoissa minua viehättää tietty kirjoitustyylin humoristinen kepeys. Fred N. Wagnerin Suuri maailma ja pieniä ihmisiä on juuri sellainen. Hosterin Alppiparantola on myös aikakaudeltaan ja tyyliltään samantyyppinen poistokirjalöytö ja käsittelee tuberkuloosiparantolan ihmissuhdekiemuroita, toivoa ja epätoivoa parantumisen ja taudin pahentumisen vuorotellessa. Saksalaiskirjailijoista ikilempparini Thomas Mann on tarttunut samaan aiheeseen Taikavuoressa, joka on ehkä kaikkien aikojen lempiteokseni. Ei mitään kevyttä luettavaa niinkuin eivät muutkaan Mannin teokset. Näissä kirjoissahan itse tuberkuloosi ei ole pääosassa, vaan sairauden aiheuttama ajatusjuoksun moninaisuus ja olosuhteet eli alppiparantolat, joihin mennään toipumaan. Millaistahan kirjallisuutta koronapandemia aiheuttaa, joko joku kirjailija on lähestynyt aihetta jonkun teeman kautta? Koronahan on valitettavasti kuin meidän ajan tuberkuloosi, etenkin jos taudin esiintyvyys jatkuu pitkään. 

Joskus yritän lukea jotain englanniksi tai saksaksikin, tällä kertaa luin vastikään Flora Thompsonin Lark Rise to Candlefordin, jonka pohjalta on tehty kymmenkunta vuotta sitten esitetty Candlefordin postineiti -sarja. Kirja on kattava kuvaus elämästä englannin maaseudulla ja pikkukaupungissa 1800- luvulla.

Pidän kyllä kaunokirjallisuuden lisäksi perinteisistä matkaoppaistakin. Saatan lukea vaikka Italian matkasanastoa ihan huvikseni, jotta oppisi muutaman fraasin lisää. Luen myös elämäkertoja, joissa kerrotaan paitsi ihmisen elämäntarina, myös kaikenlaista pientä tietoa henkilön tekemistä matkoista tai asumisesta ulkomailla ja etenkin arkipäiväisistä jutuista ja käytännöistä, jotka ovat erilaisia eri maissa. 

Vielä yksi yöpäydälläni odottava kirja on Tove Janssonin Kesäkirja, joka kertoo eristäytymisestä ulkosaariston saarelle. Myös Helsingin Sanomien kulttuurisivut mainitsi tämän kirjan hiljattain korona-ajan lukuvinkeissä. Kirja on taattua Janssonia aikuisille, samoin kuin Janssonin novellikokoelma Viesti, joka ei suoranaisesti ole matkakirja, vaikka teemaa sivutaankin. Ja Joanne Harrisin Pieni Suklaapuoti, Persikoiden aikaan ja Karamellikengät ovat parasta riippumattolukemista kesälle. Persikoiden aikaan -kirjan luin viimeksi Sisilian matkalla vuonna 2013 Taorminassa ihanan Sirius hotellin parvekkeella. Se on kirjapinossa nyt päällimmäisenä. <3