Jos jossakin on menninkäisiä, täällä varmaankin. Vihreän laakson sylissä, ikuisen kallion kainalossa. Pohjois-Norjan kartassa kiemurteleva Lofoottien saariryhmä on vehreiden laaksojen, kalastajakylien ja jylhien vuoristojen vuorottelua. Saaret on aika huikea määränpää luontokokemusten etsijälle. Minä löysin Lofooteilta sellaista rauhaa, jota voi minusta löytää vain kuulaasta pohjolasta.
Lofooteille etsivät tiensä niin surffarit, kalastajat kuin valassafareille mielivätkin. Mustiin vesipukuihin sonnustautuneet aaltojen metsästäjät ajavat paksurenkaisilla pyörillään rantaan lammasaitausten reunustamaa tietä pitkin. Yövyimme muutaman yön Unstad Arctic Surf -klubilla, jossa saa majapaikan ja ihanan aamupalan. Savustettu kala vie kielen mennessään. Spelttivehnästä leivottua leipä kruunaa aamiaisen. Ei oikeastaan tarvitse kuin pysähtyä tienvarteen jaloittelemaan, kun jo pääsee suoraan satumaisen luonnon keskelle. Vihreää kaunista simänkantamattomiin, usvaa kiertyneenä vuorten ympärille kuin pumpuliset kaulahuivit. On helpompia vaelluspolkuja. Sitten on niitä toisia. Reinebringenin vuoriston korkein huippu on 742 metriä merenpinnasta. Sen laelle huimapäisimmät kiipeävät. Kalankuivatustelineitä on pystytetty vähän väliä matkan varrelle, nyt ne ovat tyhjillään. Kalastajat voivat Lofooteilla koettaa kalaonneaan puroissa ja jokilaaksoissakin. Katsomme rahtilaivan matkaamista ohitse vuonoa pitkin. Leirintäalueen rannassa, auringon laskiessa. Kun ajaa Reinen suuntaan, johdattaa Fjøsdalenin tunneli 1,6 kilometrin pituisen matkan vuoren uumeniin. Vuorten halki ja meren ali on louhittu tällä matkalla tunneli jos toinenkin. Pian edessä aukenee uinuva pieni kalastajakylä Hamnøy. Kalastajat ovat jo palanneet mereltä satamaan. Reinestä voisi jatkaa vielä Å:hon, tien E10 päätepisteeseen. Me käännymme takaisin päin. Tuuli tuntuu luissa ja ytimissä. Kääriydyn lämpimään villapaitaan ja sadetta pitävään takkiin. Pienissäkin kaupoissa myydään lankakeriä ja villa-alusvaatteita. Syysmyrskyssä ja talvella tunnelma on varmasti erilainen, kesälläkin luonnonvoimat ovat niin vahvana läsnä. Kävelen Reinen vuoristoista rantatietä. Vuoret nousevat jylhinä pystysuoraan merenpinnasta. Voi kuvitella, miltä revontulet näyttävät heijastuessaan vedestä. Tänne minä haluan palata uudestaan, ihan varmasti, jonakin päivänä minä palaan. Mikä on sinun vahvoin luontokokemuksesi? Minkä maan luonto puhuttelee sinua erityisesti? Minä taisin löytää omani. annea blog
18 Kommentit
12/11/2017 21:34:58
Olen nähnyt Lofooteista ihan hurjan ihania kuvia, ja uskosin, että minäkin ihastuisin tulisesti. Norjan järkyttävä hintataso ja Lofoottien ilmeisen suuret turistimäärät ovat kuitenkin vielä pitäneet poissa. Omat parhaat luontokokemukseni ovat Färsaarilta ja Réunionilta.
Vastaa
13/11/2017 12:41:41
Norjassa on kyllä kallista, toisaalta kun autolla on joka tapauksessa liikuttava, oli meillä reilusti evästä matkassa. Pähkinöitä, pastaa ja pikanuudeleita, joiden kylkeen ostettiin kalaa ja lammas-spelttivehnähampurilaisia kaupasta. Kyllähän kauppakassille silti tuli hintaa paljon enemmän kuin Suomessa. Monissa majapaikoissa on kokkausmahdollisuus. Aamupaloilla muutamassa paikassa pääsi valmiiseen pöytään. Seuraavalla kerralla haluaisin yöpyä parissa viehättävässä B&B majatalossa, jotka olivat harmillisesti täyteen varattuina tuon matkan aikaan, niin ei silloin päässyt niihin. Turistimäärä ei haitannut jotenkin ollenkaan, toki majapaikat on varattava ajoissa, tien päällä oli liikennettä ja levähdyspaikoilla paljon muitakin. Ja Reinessä oli kyllä turisteja melkoisesti eikä parkkipaikkaa meinannut löytyä. Mutta ihan itsekseen saatiin moneen otteeseen ihailla maisemia, niin ettei ristinsielua näkynyt missään. Färsaaret on varmasti upeat, siellä kävisin mieluusti itsekin!
Vastaa
14/11/2017 12:31:28
Kalliovuoret on varmasti upeat! Pohjoisen maisemissa on tosiaan jotakin niin puhuttelevaa, vuorten mahtavuus saa mielen nöyräksi.
Vastaa
14/11/2017 20:43:34
Upeita maisemia! Tuonne täytyy joskus tehdä autoreissu ehdottomasti. Viimeisimmät ja upeimmat luontokokemukset ovat tarjoilleet Alpit sekä Grand Canyon.
Vastaa
16/11/2017 11:49:41
Voin lämpimästi suositella Lofootteja! Grand Canyon on itselläni listalla, olen innostunut luonnonpuistoista enemmän vasta muutama vuosi sitten. Alpit ovat upeat. <3
Vastaa
15/11/2017 15:49:40
Vietimme toissakesänä viikon saarilla, tulimme Bodöstä lautalla yli Moskenesiin ja ajoimme pohjoiseen, Svolvaeriin ja vielä edemmäskin ja sitten takaisin etelään aina Å:hon asti - ja pidimme jokaisesta päivästä ja jokaisesta kilometristä. Tuolla on kyllä satumaisen kaunista.
Vastaa
16/11/2017 11:52:55
Å:hon asti ajelisin mieluusti itsekin seuraavalla kerralla! Myös Hennigsværin kalastajakylä jäi kokematta - siellä oli tarkoitus käydä, mutta aika ei riittänyt tuolla kertaa.
Vastaa
17/11/2017 21:14:59
Pakko myöntää, että vielä paljon maailmaa nähneenä Lofootit edustavat ihan parhaimmistoa luontokokemusteni joukossa. Sääli, että rahaa on niin niukasti, etten siellä ole käynyt niin moneen vuoteen.
Vastaa
18/11/2017 13:53:04
Lofoottien luonto on kyllä ainutlaatuinen! Itsekin alettava säästämään, jotta pääsisi sinne uudestaan.
Vastaa
18/11/2017 19:24:35
Olen jo jonkin aikaa haaveillut Lofooteista, mutta jotenkin sitä vain aina varaa lentoliput jonnekin muualle. Nämä kuvat ja sinun kertomus kuitenkin sai taas miettimään, että josko vaikka seuraavana kesänä löytäisin itseni Lofooteilta. Tosin ehkä reissukaveri tuonne olisi kiva, niin voisi vuokrata auton tai jopa asuntoauton, itselläni kun ei sellaisen ajamiseen korttia ole. :D
Vastaa
18/11/2017 22:33:02
Autolla liikkuen kyllä pääsee parhaiten näiden maisemien äärelle. Joskus tosiaan on jokin paikka, josta haaveilee, mutta sitä menee kuitenkin muualle. Itselleni tällainen maa on pitkään ollut Japani. <3
Vastaa
18/11/2017 23:57:19
Olen muutaman vuoden ajan haaveillut Lofooteista, mutten ole vielä toistaiseksi sinne ehtinyt. Tämä juttu nosti sitä jälkeen kerran kiireellisyyslistalla - josko sittenkin pian, aivan ihanat tunnelmat välittyivät tästä. En osaa oikein sanoa, mikä olisi ollut upein luontokokemus, niitä päräyttäviä ja sielua sykähdyttäviä on ollut niin kovin monia. Ehkä Afrikan savannit, ehkä Himalajan lumiset vuorenhuiput? Ehkä maailman vanhimman aavikon punaiset dyynit, tai päiväntasaajan sademetsät... vaiko sittenkin ryhävalaiden vaellus? En osaa valita, olen melko kaikkiruokainen näiden luontokokemusten ja -kohteiden suhteen ja toisaalta koen itseni äärimmäisen onnekkaaksi, sillä olen päässyt toteuttamaan monta unelmaa <3
Vastaa
19/11/2017 18:04:51
Mahtavia luontokokemuksia nuo kaikki varmasti ja niin erilaisia kaikki. <3 Lofootteja suosittelen mitä lämpimimmin. Itselle viikon matka oli vasta alkua - saarilla on vaikka mitä näkemistä seuraavalle kerralle.
Vastaa
19/11/2017 06:38:42
Ihanan näköistä! Lofootit kutsuu ensi kesänä ja tämä on omiaan kasvattamaan taas matkakuumetta. Kiitos siitä.
Vastaa
19/11/2017 17:57:22
Mukavaa, että tämä nostatti matkakuumetta! Kiva, että sinulla on Lofoottien reissu tiedossa ensi kesälle.
Vastaa
Kommenttisi lähetetään sen hyväksymisen jälkeen.
Jätä vastaus. |
BLOGISTATervetuloa matkaseuraksi Etelä-Savoon ja Eurooppaan! Blogissa matkaillaan erityisesti kotimaassa, viivytään unohtumattomien maisemien äärellä, tutustutaan kiehtoviin kulttuurikohteisiin ja luetaan matkakirjallisuutta. Aina ei kovin kauaskaan tarvitse mennä kokeakseen virkistävän paikan ja maiseman. Mitä jos tänään kulkisi tuttuun paikkaan toista polkua? KIRJA TILATTAVISSAARKISTO
maaliskuu 2024
INSTAGRAM @ANNEAPHOTOGRAPHY
|
Copyright ⓒ Anne A. Photography 2024 |
SEURAILETKO JO?
|